Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen. Aivot vastaavat yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta, ne säätelevät viime kädessä kaikkien muiden elinten toimintaa ja niiden sisäinen aktiivisuus tuottaa ihmisen mielen toiminnan. Aivot välittävät aistien avulla tietoa ympäristöstämme ja ohjaavat sen perusteella toimintaamme. Ihmisen aivoihin on kehittynyt evoluution tuloksena korkeampia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistaminen, kielelliset toiminnot ja kyky ongelmanratkaisuun. Aivojen toimintaan perustuu myös jokaisen ihmisen yksilöllinen persoonallisuus ja tunteet.
Ihmisen aivot ovat äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut järjestelmä, jossa on arviolta 100 miljardia yksittäistä hermosolua (neuronia), jotka lähettävät sähköisiä hermoimpulsseja. Jokainen hermosolu voi ulottaa haaransa jopa 1000 – 10 000 eri kohtaan ja muodostaa yhteyksiä toisten hermosolujen kanssa. Hermosolut voivat järjestäytyä lukemattomilla erilaisilla tavoilla hermoverkoiksi, minkä vuoksi jokaisen ihmisen aivot ovat ainutlaatuiset.
Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista.
Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin. Muistin eri osatekijöiden monimutkainen yhteistoiminta edellyttää riittävää vireystilaa. Ilman muistia yksilöllä ei olisi identiteettiä tai elämänhistoriaa, läheisimmätkin ihmiset pysyisivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa, mikä ei jäsentyisi meille ymmärrettävästi. Myös sanojen ja kielen ymmärtäminen sekä mielikuvien muodostaminen vaatii muistia.
Oppimisessa on kyse aktiivisesta tiedon muokkaamisesta, jäsentämisestä ja merkitysten analysoinnista ja siihen vaikuttavat vahvasti yksilön tavoitteet, tunteet ja motivaatio. Tiedon painuminen muistiin tarkoittaa tiedonvälitystä tiettyjen hermosolujen välillä, mikä tarpeeksi pitkään jatkuessaan muuttaa hermosolujen keskinäistä viestintää pysyvästi.
Lue lisää muistin kehittämisestä ja aivoterveyteen vaikuttavista tekijöistä kampanjasivustoltamme:
Timmit aivot on siisti juttu
Miten aivot toimivat? Kuinka Alzheimerin tauti etenee aivoissa?
Tee
Aivokierros Alzheimer's Associationin sivuilla!
Alzheimer's Association pidättää itsellään kaikki oikeudet
Testaa
Eteran Aivokoneella, miten hyvin huollat aivosi. Kone kertoo myös sen, osaatko hemmotella aivojasi.
Muistiliiton Muistiopas:
- Muistiopas
- 1377 kb, päivitetty 28.9.2009
Hanki itsellesi käytetyt aivot. Aktivoi aivojasi.
Enäkoski, R. & Soinila, S. 2007
Timmit aivot on siisti juttu –hankkeen opetusmateriaali
Kivisaari, S. 2008
Helsinki: Alzheimer-keskusliitto ry
Gerontologia: Muisti ja oppiminen
Suutama T. 2003
Heikkinen E. ja Rantanen T. (toim.).
Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen. Aivot vastaavat yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta, ne säätelevät viime kädessä kaikkien muiden elinten toimintaa ja niiden sisäinen aktiivisuus tuottaa ihmisen mielen toiminnan. Aivot välittävät aistien avulla tietoa ympäristöstämme ja ohjaavat sen perusteella toimintaamme. Ihmisen aivoihin on kehittynyt evoluution tuloksena korkeampia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistaminen, kielelliset toiminnot ja kyky ongelmanratkaisuun. Aivojen toimintaan perustuu myös jokaisen ihmisen yksilöllinen persoonallisuus ja tunteet.
Ihmisen aivot ovat äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut järjestelmä, jossa on arviolta 100 miljardia yksittäistä hermosolua (neuronia), jotka lähettävät sähköisiä hermoimpulsseja. Jokainen hermosolu voi ulottaa haaransa jopa 1000 – 10 000 eri kohtaan ja muodostaa yhteyksiä toisten hermosolujen kanssa. Hermosolut voivat järjestäytyä lukemattomilla erilaisilla tavoilla hermoverkoiksi, minkä vuoksi jokaisen ihmisen aivot ovat ainutlaatuiset.
Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista.
Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin. Muistin eri osatekijöiden monimutkainen yhteistoiminta edellyttää riittävää vireystilaa. Ilman muistia yksilöllä ei olisi identiteettiä tai elämänhistoriaa, läheisimmätkin ihmiset pysyisivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa, mikä ei jäsentyisi meille ymmärrettävästi. Myös sanojen ja kielen ymmärtäminen sekä mielikuvien muodostaminen vaatii muistia.
Oppimisessa on kyse aktiivisesta tiedon muokkaamisesta, jäsentämisestä ja merkitysten analysoinnista ja siihen vaikuttavat vahvasti yksilön tavoitteet, tunteet ja motivaatio. Tiedon painuminen muistiin tarkoittaa tiedonvälitystä tiettyjen hermosolujen välillä, mikä tarpeeksi pitkään jatkuessaan muuttaa hermosolujen keskinäistä viestintää pysyvästi.
