/fi/tuki-ja-palvelut/muistiyhdistys-lahellasi/muistiyhdistykset/etela-karjalan-muisti-ry/etela-karjalan-muisti/historia/
Etelä-Karjalan Muisti ry
Snellmaninkatu 10
53100 LAPPEENRANTA
040 5872 451
toimisto(at)ekmuisti.fi
 

Liity jäseneksi!

Jäsenetuina jäsenkirje 4x/v, Muisti-lehti 4x/v (arvo 35€), virkistystoimintaa, retkiä ja koulutuksia jäsenhintaan sekä jäsenkortti jäsenetuineen.

 

Jäsenmaksut: henkilöjäsenmaksu 20€/v ja yhteisöjäsenmaksu 50€/v.


Jäseneksi voi liittyä verkossa, sähköpostitse (toimisto(at)ekmuisti.fi) tai soittamalla (p. 0400 456 088).

Etelä-Karjalan Muisti ry

Historia

Jo päättyneet projektit

Vapaaehtoisesti rikasta elämää eläkkeellä – projekti "VARI" (2005-2007)

VARI-projekti oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämisprojekti. Projektin päämääränä oli suunnitella ja koordinoida ikäihmisten vapaaehtoistoimintaa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2005-2007.

VARI-projektin tarkoituksena oli saada koulutettua eläkeläisjärjestöjen jäseniä tukihenkilöiksi omiin järjestöihin muistihäiriöisten tueksi ja koordinoida myös vapaaehtoistoimintaa vanhusten hoitolaitoksiin ja hoivakoteihin. Muistikoulujen kautta levitimme muistitietoutta lähes kaikissa alueen kunnissa. Vapaaehtoistoiminta ei yrityksestä huolimatta ollut niin laajaa kuin oli tarkoitus. Muistikoulujen innostamana monessa eläkeläisjärjestössä alkoi omia muistikerhoja.

Toisena tarkoituksena oli tukea lievästi muistihäiriöisiä henkilöitä ja kannustaa heitä osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin ja tätä kautta säilyttämään aktiivinen elämänote mahdollisimman pitkään aktiivikerhojen avulla. Kerhoissa mm. jumpattiin muistia, tehtiin pieniä retkiä ja toimintaa suunniteltiin pitkälti osallistujien mielenkiinnon pohjalta.

Aktiivikerhot jatkuvat tänä päivänä osana asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsin toimintaa.

Dementoituvien henkilöiden kuntouttava päivätoiminta (2006-2008)

Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun toiminta-avustuksen sekä kuntien rahoitusosuuksien turvin Koto-projektissa kehitetty dementoituvien henkilöiden kuntouttavaa päivätoimintaa jatkettiin vuosina 2006-2008 Ruokolahdella, Joutsenossa ja Taipalsaarella. Vuonna 2006 toimintaa järjestettiin myös Luumäellä, jonka jälkeen Luumäen kunta on järjestänyt päivätoiminnan kuntansa omana palveluna. Toiminta oli tarkoitettu omais- tai kotihoidossa oleville muistisairaille henkilöille kotona selviytymisen tueksi. Päivätoimintapäivä alkoi klo 9.30 ja päättyy klo 15.30. Toiminta sisälsi monipuolisesti fyysistä ja kognitiivista kuntoutusta sekä toiminnallisia menetelmiä.

Joutsenossa toimintaa järjestettiin 15 kertaa vuodessa, Ruokolahdella ja Taipalsaarella ympäri vuoden jatkuvana toimintana. Päivätoiminnan asiakasvalinnat teki kunnan kotihoito.

Päivätoimintaa pitäjille - PÄIPI (2005-2007)

Lappeenrannan kaupungin hallinnoimassa PäiPi-hankkeessa Etelä-Karjalan Dementiayhdistyksellä oli merkittävä yhteistyökumppanin rooli. Hankkeen rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö. Päivätoimintaa pitäjille jalkautti muistisairaiden päivätoimintaa lähemmäs asiakkaita lähipalvelun muodossa kaupungin eri toimintapisteissä. Hankkeessa hyödynnettiin dementiayhdistyksen asiantuntemusta dementoivaa sairautta sairastavien kuntoutuksesta. Dementiayhdistys osallistui hankkeeseen yhden työntekijän osa-aikaisella työpanoksella päivätoimintaryhmien ohjauksessa sekä hankkeen ohjausryhmän jäsenenä.

KOTO-päivätoiminta (2005)

Koto-projektissa kehitetty dementoituvien henkilöiden kuntouttava päivätoiminta jatkui Joutsenossa, Ruokolahdella ja Taipalsaarella Etelä-Karjalan Dementiayhdistyksen ja ko. kuntien välisenä yhteistyönä vuoden 2005. Ray myönsi toimintaan 50% rahoituksesta ja kunnat 50%.

Asiakkaat ryhmiin ohjautuivat kunnan kautta. Toiminta jatkui vuosina 2006-2008 Kuntouttavan päivätoiminnan nimellä.

Kotikuntoutus-projekti - KOTO (2002-2004)

Koto-projekti oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämisprojekti vuosille 2002-2004. Projektin painopistealueena oli kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen dementoituville ja heidän omaishoitajilleen. Lisäksi projektin aikana koottiin rekisteriä yhdistyksen toimialueella olevista dementiaperheille soveltuvista palveluista. Projektin työntekijänä toimi sosionomi (AMK) Marjo Vento.

Projektiin liittyvää päivätoimintaa kehitettiin 10 viikon kuntoutusjaksojen kautta. Omaishoitajat ja hoidettavat kokoontuivat jakson aikana omissa ryhmissään kerran viikossa. Omaishoitajat kokoontuivat puolipäiväisesti ja dementoituvat kokopäiväisesti. Projektin tavoitteena oli antaa lähtölaukaus vakinaiselle toiminnalle ja kuntoutusjaksot toteutettiinkin yhteistyössä kuntien sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa eli mahdollisten toiminnan jatkajien kanssa.

Omaishoitajien kuntoutuksen sisältö koottiin monipuolisesti psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutus huomioiden. Vertaiskeskustelut ryhmästä nousevine teemoineen olivat kuntoutujille hyvin antoisia ja näkökulmaa avartavia. Henkisen jaksamisen keinojen löytämisen lisäksi kiinnitettiin huomiota myös fyysiseen jaksamiseen toimintakykytestin avulla ja jumpaten. Olennainen osa kuntoutusta oli myös dementia-asiat syrjäyttävä vapaamuotoinen keskustelu, mikä herätti muistamaan, että elämään kuuluu muutakin kuin omaishoitajan rooli.

Dementoituvien kuntoutusryhmään sisältyi kognitiivista ja fyysistä kuntoutusta sekä toiminnallisia menetelmiä. Päivien ohjelma toteutui aina samanlaisen rungon mukaan. Aamupäivä kului yhdessä aamukahvien valmistelussa ja ajankohtaisista asioista keskustellessa. Aamukahvin ja lounaan välinen aika oli varattu joko toiminnallisille menetelmille eli erilaisille käden töille tai fyysiselle kuntoutukselle, jonka veti kuntoutuksen ammattilainen. Lounaan jälkeen oli aika levähtää ja iltapäivä kului kognitiivisia toimintoja ylläpitävän viriketoiminnan parissa välillä päiväkahvit nauttien. Projektin puitteissa kehitettiin uutta materiaalia dementoituvien kognitiiviseen kuntoutukseen ja tästä materiaalista ja sen käyttösovellutuksista julkaistiin Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa -opas dementoituvien kognitiiviseen kuntoutukseen pienryhmässä.

Projektia toteutettiin yhdistyksen koko toimialueella, joka on Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri.

Projektin keskeisimpiä tuloksia olivat:

  1. Toimiva malli dementoituvien kuntouttavan päivätoiminnan rakenteesta ja sisällöstä.
  2. "Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa" -opas + materiaalit sisältävä cd-levy dementoituvien kognitiiviseen kuntoutukseen. Opas on valtakunnallisessa levityksessä.
  3. Toimiva malli omaishoitajien päiväkuntoutuksesta.
  4. Dementoituvien kuntouttavan päivätoiminnan vakiintuminen osaksi kuntien peruspalveluita.
  5. Internet-kotisivut, sivuilla on monipuolista tietoa kotihoidon tueksi.

Dementiapotilaan ja hoitavan omaisen tukeminen – DEMENTIANEUVONTA-projekti (1994-2002)

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Dementianeuvonta-projekti aloitti vuonna 1994 ja oli Etelä-Karjalan Dementiayhdistyksen, silloisen Lappeenrannan seudun Dementiayhdistyksen, ensimmäinen kehittämisprojekti. Projektin työntekijänä aloitti Kaija Viitakoski.

Projektin tavoitteena oli dementoituvan ja hänen läheistensä tukeminen dementiaoireita aiheuttavan sairauden eri vaiheissa. Tukeen kuului niinikään kotihoitomahdollisuuksien ylläpitäminen ja edistäminen sekä omaisen tukeminen läheisen siirryttyä laitoshoitoon. Tavoitteena oli myös dementiapotilaiden laitoshoidon laadun ja tuloksellisuuden edistäminen.

Projektiin liittyviä toimintamuotoja olivat mm. puhelinneuvonta, asiakastapaamiset toimistolla tai kotikäynneillä, ohjaus ja neuvottelut, koulutusten ja yleisötilaisuuksien järjestäminen sekä dementia-aiheiset kirjoitukset.

Dementianeuvonta-projekti osoitti viimein tuloksellisuutensa ja tarpeellisuutensa ja vuonna 2002 Lappeenrannan kaupunki päätti perustaa dementianeuvojan viran. Virkaan valittiin Etelä-Karjalan Dementiayhdistyksellä vuodesta 1999 dementianeuvojana työskennellyt Tarja Laine. Muissa yhdistyksen toimialueen kunnissa toimii muistihoitaja-koulutuksen käyneitä vastuuhenkilöitä, jotka toimivat eri tavoin dementiaperheiden ohjaajina ja tukena. Muistihoitaja-koulutusta on järjestänyt Etelä-Karjalan ammattiopiston aikuiskoulutus. Koulutuksen suunnittelijana on toiminut Etelä-Karjalan ammattiopiston aikuiskoulutuksessa terveysalan opettajana toimiva Etelä-Karjalan Dementiayhdistyksen puheenjohtaja Tarja Hietamies.

Omahoitaja dementoituneen ja hoitavan omaisen tukena – PUOLI PÄIVÄÄ PERHEESSÄ -projekti (1996-1999)

Projektin tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, onko suunnitelmallisen omahoitajatoiminnan avulla mahdollista tukea kotona hoidettavien dementoituneiden henkilöiden päivittäistä selviytymistä ja ylläpitää heidän olemassa olevaa toimintakykyään. Samoin tutkittiin omahoitajatoiminnan vaikutusta omaishoitajan jaksamiseen ja mahdollisuutta siirtää omahoitajan antaman avun ja henkisen tuen kautta pysyvän laitoshoidon tarvetta.

Projektin aikana omahoitajina työskenteli viisi ammattikoulutettua työntekijää yhteensä 150 perheessä Lappeenrannassa, Imatralla ja Joutsenossa. Projekti oli Ray:n rahoittama ja projektinvetäjänä toimi Kaija Viitakoski. Viitakoski teki kyseisen projektin aikana gerontologian ja kansanterveyden lisensiaatin tutkielman "Rinnalla kulkien - vierellä kokien", nimikkohoitaja keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneen henkilön ja häntä hoitavan omaisen tukena.

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)