/fi/tuki-ja-palvelut/luettavaa-ja-tekemista/unohtumaton-muisti/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Kuuntele:

Unohtumaton muisti

- suoraa ja koskettavaa puhetta muistisairauksista

Unohtumaton muisti on ohjelmasarja muistisairauksista. Keskustelut luotsaa toimittaja Hanna Jensen, yhteistyössä Muistiliitto.

Jaksot

Unohtumaton muisti -ohjelmasarjan jaksot ovat kuunneltavissa Suplasta (ks. lisätietoja alta) - missä ja milloin tahansa. Ne löytyvät kategoriasta Asiaa.

  1. Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina
    • Voisiko elämä jatkua hyvänä diagnoosista huolimatta? Kirjoittaja ja toimittaja Hannan isä sai Alzheimerin taudin diagnoosin vuonna 2009. Hanna kertoo ajatuksistaan isänsä rinnalla elämisestä ja siitä, mitä uutta hän oppi muistisairauksista.
  2. Tiia Ung: Isäni sairastui ollessani 10
    • Puhu lapselle asioista suoraan. Näin ajattelee aikuinen Tiia nyt, kun hän muistelee, millaiseksi elämä kääntyi, kun hänen äitinsä kuoli ja isänsä sairastui muistisairauteen. Tiia näki käytännössä, miksi tutut ja taitavat hoitajat ovat niin tärkeitä muistisairaille ihmisille.
  3. Ulla-Maija Vähä: Kukaan ei pysäyttänyt äitiäni pakkasessa
    • Ulla-Maijan äiti pääsi kovassa pakkasessa ulos hoivakodista ja käveli meren rantaan. Kukaan ei pysäyttänyt häntä. Ulla-Maija kertoo askel askeleelta äitinsä traagisen päivän kävelyn, jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi.
  4. Sirpa Pietikäinen: Miksi muistisairaan pitäisi olla niin kunnollinen?
    • Älä ota muistisairaan tahtoa omaan taskuusi. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen äiti sairastaa muistisairautta, ja Sirpa herättelee suorasukaisella ja värikkäällä tavallaan omaisia miettimään, mitä on itsemääräämisoikeus ja oma tahto.
  5. Jouni Rasi: Elämä Alzheimerin kanssa suht normaalia
    • Jounilla on Alzheimerin tauti. On ollut jo vuosia. Se ei ole estänyt häntä aloittamasta kitaran soittoa tai nauttimasta elämästä. Päinvastoin: hänestä tuntuu, että elämä on hyvää. On aika tuoda muistisairaiden oma ääni kuuluviin.
  6. Päivi Pirhonen: Tuntui, että en selviä
    • Mies katsoo itseään peilistä ja sanoo, että talossa on vieras mies. Tällaistakin oli Päivin arki, kun hänen miehensä muistisairaus eteni. Päivi kertoo koskettavassa ja herättävässä puheenvuorossaan, millaista elämä on, kun omaisen sairaus on vaikea ja kun apua ei tahdo saada.
  7. Minna Huhtamäki-Kuoppala: Vihanpuuskan taustalla voi olla pelko
    • Kun muistisairas ihminen säikähtää lounasravintolassa, meteli tai äänet ovat saattaneet nostaa muistoja muista tilanteista menneisyydessä. Minna on työskennellyt muistisairaiden parissa vuosikymmeniä ja valottaa, miten sairaus muuttaa aivoja ja mitä hoitajien ja omaisten tulisi sairaudesta ymmärtää.
  8. Sanna Aavaluoma: Muistisairaus on koko perheen haaste
    • Muistisairaan ei pitäisi koskaan jäädä yksin – ei myöskään omaisten. Psykoterapeutti Sanna käy rauhallisesti läpi tunteita, joita muistisairaus herättää omaisten ja sairastuneen mielessä. Yksi tunteista on häpeä.
  9. Juha Lehtinen: Sain diagnoosin 58-vuotiaana
    • Alle kuusikymppisiä muistisairausdiagnoosin saaneita on Suomessa vain kymmenisen tuhatta, mutta Juha oli yksi heistä. Hänkin päätti, että elämä jatkuu diagnoosista huolimatta hyvänä. Miten hän sen teki?
  10. Maisa Karjula: Hyvässä hoidossa tarvitaan omaista
    • Vuoden geriatri Maisa vuodelta 2011 on kehittänyt alueensa muistisairaiden hoitoa ja seulontaa tavalla, joka on huomioitu koko Suomessa. Karjulan ote on maanläheinen ja konkreettinen, mutta mitä ihmettä tarkoittaa vuodeosaston VIP-asiakas?
  11. Taina Semi: Koskaan ei ole liian huonokuntoinen
    • Muistisairaiden hoitoa ei pidä suunnitella hoitajan vaan muistisairaan näkökulmasta. Taina on kehittänyt muistisairaiden hoidon laatua uraauurtavalla tavalla Suomessa ja kertoo nyt, millaisesta hoidosta muistisairas ihminen hyötyy eniten. Voisiko Suomi olla edelläkävijä?
  12. Heidi Härmä: Ihmisarvo ei katoa
    • Älä sano dementikko, sano muistisairas ihminen. Sanoilla ja termeillä on vaikutus siihen, miten kohtelemme muistisairaita ja miten ajattelemme sairaudesta. Muistiliiton viestintäkoordinaattori Heidi kaataa tabuja, myyttejä ja uskomuksia ja kertoo, miksi muistisairaat on otettava mukaan päättämään heitä koskevista asioista.

Supla

Suplassa voi kuunnella podcasteja sekä suoria radiolähetyksiä. Podcast tarkoittaa lyhyttä äänitettä, joka julkaistaan internetissä. Podcastin etuna perinteiseen radio-ohjelmaan on, että kuuntelija voi itse päättää, milloin ohjelma alkaa, pitää välissä tauon ja jatkaa kuuntelemista milloin tahansa. Kuuntele aamukahvilla, iltalenkillä tai ajomatkalla - Supla on aina taskussasi.

Lataaminen omalle laitteelle

Supla on sovellus, joka ladataan älylaitteelle (esim. älypuhelin, tabletti). Supla on tällä hetkellä saatavissa iOS- ja Android-laitteille. Lataa Supla klikkaamalla oikeaa linkkiä älylaitteellasi:

Ks. video Suplan toiminnasta.

Supla on Nelonen Median palvelu. Muistiliitto ei vastaa Suplan toiminnasta tai muista sisällöistä.

Lisätietoja:

Heidi Härmä
viestintäkoordinaattori, Muisti-lehden toimitussihteeri
puh. 09 6226 2015, 044 727 8715
heidi.harma(at)muistiliitto.fi Materiaalituotanto, verkkoviestintä ja sosiaalinen media, järjestön sisäinen viestintä, mediayhteistyö.

Sivu päivitetty 10.1.2017
comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)