/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistihairioiden-tutkimus/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Muistihäiriöiden tutkimus

Tutkimukset voi käynnistää oma terveyskeskuslääkäri tai yksityislääkäri. Lääkäri pyrkii haastattelemalla selvittämään muistihäiriön laajuuden ja miten se näkyy arjen toiminnassa. Myös omaista voidaan haastatella tai hän voi täyttää muistikyselyn. Muistin ja tiedonkäsittelyn tasoa pyritään selvittämään myös kognitiivisista toimintakykyä  tai mielialaa mittaavilla testeillä.

Yleisimmin käytetään Mini-Mental State Examination (MMSE),muistitestiä, jossa on 30 kysymystä orientaatiosta, muistista, päättelystä ja hahmotuksesta. Ensisijainen testi yli 55v. on kuitenkin tarkempi CERAD, joka on kehitetty erityisesti Alzheimerin taudin varhaiseen toteamiseen.

MMSE-testiä tekevät myös kotisairaanhoitajan ja muut terveydenhuollon työntekijät, ja CERADia monet muistihoitajat. Testeihin voi hakeutua jo ennen lääkärin vastaanottoa.

Testin jälkeen lääkäri arvioi, kuulostaako muistihäiriö vakavalta ja viittaako testin tulos muistisairauteen. Myös masennus voi aiheuttaa muistihäiriön, samoin kuin yleiskuntoa heikentävä sairaus tai sopimaton lääkitys.

Mikäli muistihäiriö todetaan, otetaan usein jo terveyskeskuksessa verikokeita, joilla pyritään selvittämään aineenvaihduntahäiriöihin ja yleissairauksiin liittyvät muistihäiriöt, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai B12-vitamiinin puutos. Nämä ovat kuitenkin hyvin harvinaisia muistihäiriöiden syitä.

Mikäli muistihäiriön syy ei näin selviä, on syytä tehdä tarkempia tutkimuksia, kuten aivojen kuvantaminen. Tämä edellyttää yleensä lähettämistä erikoissairaanhoitoon, neurologin tai geriatrin vastaanotolle.

Toisinaan tarvitaan myös neurologisia lisätutkimuksia. EEG:tä käytetään tiettyjen aivotulehdusten selvittelyissä. SPET isotooppikuvaus voi antaa lisätietoa muistisairauden tyypistä. Alzheimerin taudissa selkäydinnesteen (likvorin) tiettyjen valkuaissaineiden (amyloidin ja tau-proteiinin) suhde on poikkeava.

Pääosin diagnoosi perustuu kuitenkin kliiniseen kuvaan (oireisiin ja neurologisessa tutkimuksessa esiin tuleviin löydöksiin) sekä muistin ja tiedonkäsittelyn tasoon ja tyyppiin eli neuropsykologisiin löydöksiin. MMSE- ja CERAD-testien lisäksi tehdään usein huolellisia neuropsykologisia testejä, jotka voivat kestää jopa useita päiviä. Näiden perusteella saadaan tarkka käsitys muistin ja päättelykyvyn, kielellisten ja hahmotushäiriöiden luonteesta. Nämä auttavat usein erottamaan sekä masennuksen että normaalin vanhenemisen muistisairauksista, että eri muistisairaudet toisistaan.

Tutkimusten kokonaisuuden perusteella lääkäri asettaa diagnoosin. Joskus tilanne ei kuitenkaan selviä, vaan tilannetta jäädään seuraamaan ja uusintatutkimuksia sovitaan esimerkiksi vuoden päähän.

Kirjoittaja: Kati Juva, neurologian erikoislääkäri, dosentti

Sivu päivitetty 19.12.2016

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)