/fi/muistisairaudet/koko-perheen-sairaus/lapset/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Muistisairaan lapset

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat työikäisen muistisairaan lapset, joita tukimuodot eivät useinkaan tavoita. Lapselle tulee puhua sairaudesta lapsen kielellä, mitään salaamatta, lapsen tahdissa sitä mukaa kun hän asiasta kyselee. Lapsi aistii muutoksen vanhemmassaan ja perheen sisäisessä ilmapiirissä, vaikka se yritettäisiinkin piilottaa. Puhe kannattaa pitää tässä hetkessä, ellei lapsi erityisesti halua tietää tulevaisuudesta.

Vanhempaa lasta voi kiinnostaa myös sairauden mahdollinen perinnöllisyys. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse osata vastata, kunhan lupaa ottaa asiasta selvää ja palata siihen myöhemmin. Tärkeintä on rehellisyys ja lapsen huolen kohtaaminen.

Roolit muuttuvat väistämättä, mutta niiden päälaelleen kääntymistä tulee välttää. Lapset voivat sairauden jalkoihin, jolloin esimerkiksi masennus tai koulumenestyksen heikkeneminen jäävät huomaamatta. Lapsi voi kokea jäävänsä yksin. On huolehdittava, ettei lapsi liian nuorena joudu kantamaan suhteettoman suurta henkistä taakkaa tai konkreettista vastuuta vanhempansa sairaudesta ja selviämisestä. Kriisitilanne perheessä ei poista lapsen omia tarpeita.

Vanhemmat saattavat tarvita ulkopuolisen tukea siihen, että perheeseen tullut sairaus ja lapsen tunteet pystytään kohtaamaan yhdessä. Tukea kannattaa hakea esimerkiksi opettajalta, kouluterveydenhoitajalta tai sosiaalityöntekijältä.

Jos lapsi on vanhempansa sairastuessa hyvin pieni, vanhemmat voivat koota vaikkapa valokuvakirjan, piirtää sukupuun, kirjoittaa kirjeitä tai nauhoittaa videon, jossa sairastunut vanhempi kertoo yhteisiä muistoja ja jakaa tunteensa lapselle. Näin lapselle jää vanhemmastaan jotain kaunista ja konkreettista muisteltavaa. Yhteisten muistojen kokoaminen ja niiden parissa askartelu voi olla terapeuttista ja eheyttävää myös sairastuneelle, hänen puolisolleen ja muille läheisille.

Kun isä unohti -vertaisryhmä verkossa

Kun isä unohti on Facebook-ryhmä nuorille (13-30v.), joiden lähipiirissä on muistisairautta. Ryhmässä voi käydä keskustelua aiheesta ja sen vierestä: muistisairaudesta, arjesta ja sen haasteista sekä mistä tahansa muusta. Sana on vapaa.

Ryhmän moderaattoreina toimivat vertaiset sekä taustalla Muistiliiton asiantuntijat.

Ryhmään liitytään painamalla "Liity ryhmään" -nappia. Tämän jälkeen saat viestin ryhmän moderaattorilta. Viestin tarkoituksena on varmistaa, että kukin ryhmäläinen kuuluu kohderyhmään (13-30-vuotias nuori, jonka vanhemmalla muistisairaus). Näin takaamme ryhmäläisille turvallisen keskustelun vertaisten kesken. Tarkistathan myös Muut-kansion, jonne viesti voi mennä. Kun olet vastannut tuohon viestiin, moderaattori hyväksyy kohderyhmään kuuluvat keskusteluun.

>> Kun isä unohti -vertaisryhmän mainos

Sivu päivitetty 21.6.2016

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)