/fi/muistisairaudet/hoito-ja-kuntoutus/laakehoito/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Lääkehoito

Muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta monessa tapauksessa lääkehoidolla on mahdollista lievittää oireita ja mahdollisesti myös hidastaa taudin kulkua.

Alzheimerin taudissa vaurioituu ensimmäiseksi ja selvimmin sellaiset aivojen hermoverkot, jotka käyttävät asetyylikoliini-nimistä ainetta välittäjäaineena eli viestin viejänä hermosolusta toiseen. Suuri osa muistin toiminnalle tärkeistä hermoradoista käyttää juuri asetyylikoliinia. Markkinoilla olevista Alzheimer-lääkkeistä suurin osa vaikuttaa lisäämällä asetyylikoliinin määrää aivoissa estämällä sen nopeaa hajoamista. Näin ollen muistille tärkeät hermoradat toimivat tehokkaammin.

Tähän lääkeryhmään kuuluvat donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini. Kaikilla näillä on osoitettu olevat hyvä teho Alzheimerin tautia sairastavan kognitiivisiin (muistiin ja tiedonkäsittelyyn liittyviin) toimintoihin ja päivittäiseen toimintakykyyn. Nämä kolinergiset lääkkeet auttavat selvästi myös Lewyn kappale -taudissa. Lisäksi ne auttavat sekamuotoisessa muistisairaudessa, jossa on Alzheimerin taudin lisäksi aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuvia muutoksia, ja näyttöä on myös niiden tehosta puhtaassa verisuoniperäisessä muistisairaudessa.

Lääkityksen tulisi alkaa mahdollisimman varhain, jotta siitä saadaan suurin hyöty. Lääkitys siirtää toimintakyvyn laskua ja laitoshoitoon päätymistä 8-12 kuukaudella, ja mahdollisesti myös hidastaa taudin etenemistä. Lääkitystä kannattaa yleensä jatkaa myös pitkäaikaishoidossa. Lääkityksen aloittaminen jo laitoshoidossa olevalle on myös perusteltua, mikäli ilmenee hankaliksi koettuja oireita.

Memantiini on toisella tapaa vaikuttava Alzheimer-lääke. Se vaikuttaa aivojen glutamaattitasapainoon vaikuttamalla NMDA-reseptorin toimintaan vaikuttaen kognitioon ja toimintakykyyn. Sen teho on kolinergisten lääkkeiden luokkaa.

Kaikilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia, mutta ne lievittyvät usein ajan myötä, ja niiden ilmaantumista vähentää annoksen hidas nosto. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat vatsavaivat, kuten pahoinvointi, närästys ja ripuli. Näitä voi vähentää ottamalla lääkitys aina aterian jälkeen.

Yleensä nämä lääkkeet virkistävät, mutta joskus ne myös kiihdyttävät liikaa ja lisäävät levottomuutta, jolloin lääkityksen vähentämistä on harkittava. Mikäli yksi valmiste ei sovi tai ei tehoa, on syytä kokeilla ainakin yhtä toista tämän ryhmän lääkettä.

Kirjoittaja: Kati Juva, neurologian erikoislääkäri, dosentti

Sivu päivitetty 21.1.2016

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)