/fi/muistisairaudet/erityiskysymyksia/tyoikaisten-muistisairaudet/muistisairaus-ja-tyoelama/elakkeelle-siirryttya/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Eläkkeelle siirryttyä

Verrattuna ikääntyviin on työikäisellä muistisairaalla useammin asunto- ja muita mahdollisia lainoja, joiden takaisinmaksukykyyn on sisällytetty ajatus ansiotuloista vanhuuseläkeikään asti. Vaikka suomalainen sosiaaliturvalainsäädäntö turvaa eläkeläisille perustoimeentulon, on työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän eläke pienempi kuin tilanteessa, jossa hän olisi voinut jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään asti.

Työikäisenä muistisairauden vuoksi eläkkeelle siirtyvän eläkemuoto on usein työkyvyttömyyseläke, koska hän ei muistisairauden vuoksi kykene hoitamaan työtehtäviään. Työkyvyn heikentyessä haetaan kuitenkin usein ensin sairauspäivärahaa ja mahdollisesti sairauspäivärahan jälkeen määräaikaista kuntoutustukea, kun henkilö on kuntoutuksessa tai hänen kuntoutusmahdollisuuksia selvitellään.

Kuntoutustuki myönnetään aina määräajaksi ja on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Mikäli muistisairas ei kuntoutuksenkaan avulla pysty jatkamaan työssään, voi hän saada työkyvyttömyyseläkkeen.

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada kansaneläke- ja työeläkejärjestelmän kautta. Kansaneläke turvaa eläkkeelle jäävälle perustoimeentulon, jos hän ei saa lainkaan työeläkettä tai se jää pieneksi. Kansaneläkkeen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos (Kela).

Kelan hoitamaan eläketurvaan kuuluvat kansaneläkkeen lisäksi mm. eläkkeensaajan asumistuki ja eläkettä saavan hoitotuki, joista erityisesti hoitotuki koskettaa usein muistisairasta ihmistä. Kansaneläkelain perusteella maksetaan myös perhe-eläkkeitä leskelle ja lapselle.

Työeläkkeet ansaitaan palkkatyöllä ja yrittämisellä ja niitä hoitavat useat työeläkelaitokset. Työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset ovat pääpiirteittäin samat kaikilla työaloilla. Kuitenkin joitakin eroja yksityiskohdissa löytyy julkisen puolen (kuten valtion ja kuntien) ja yksityisten alojen työkyvyttömyyseläkkeitä verratessa. Keskeisin ero liittyy työkyvyttömyyden määrittelyyn.

Työeläkkeen suuruus muodostuu työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta karttuneesta eläkkeestä. Työkyvyttömyyseläkkeen suuruuteen lasketaan myös tulevan eläkkeen osa, mikä saattaa olla ratkaiseva erityisesti nuorena työkyvyttömyyteen johtavissa etenevissä muistisairauksissa. Tällöin eläkettä karttuu todellisen työskentelyajan lisäksi myös laskennalliselta ajalta eli eläkkeelle siirtymisen alusta vanhuuseläkeikään asti.

Tulevan ajan eläkeoikeudesta huolimatta on huomattava, että nopea eläkkeelle joutuminen työikäisenä muistisairauteen sairastuneelle on yleisempää kuin moneen muuhun pitkäaikaiseen sairauteen sairastuneelle ja eläkkeen suuruus jää väistämättä pienemmäksi kuin tilanteissa, joissa työura olisi jatkunut vanhuuseläkeikään asti.

Sivu päivitetty 2.10.2014

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)