/fi/muistisairaudet/erityiskysymyksia/sairauteen-sopeutuminen/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Sairauteen sopeutuminen

Etenevä muistisairaus horjuttaa koko elinpiiriä ja on tilanteena uusi, ennustamaton ja usein vaikea. Se käynnistää mittavan sopeutumisprosessin, johon harvalla on valmiit työkalut tai käyttäytymismallit. Tukea on lupa tarvita eikä avun hakeminen ole häpeä. Jokaisella on oikeus olla haavoittuva ja heikko sekä saada tukea silloin, kun omat jalat eivät kanna.

Muistisairauden diagnoosi voi synnyttää sairastuneessa sekä hänen läheisissään mitä erilaisimpia tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja normaaleja. On kuitenkin hyvä erottaa toisistaan suru ja masennus: ensiksi mainittu on reaktio sairauteen eikä tarvitse lääkitystä, toinen taas vakava, usein hoitoa vaativa sairaus.

Reaktiot voivat myös peilata sitä, mitä muut sairaudesta ja sairastumisesta viestittävät: muiden kauhistelu voi saada sairastuneen pohtimaan taudin surkeutta eikä sairauden tai sen oireiden vähättelykään tunnu hyvältä. Realistinen ja positiivinen elämänasenne voi tukea jatkamaan hyvää elämää sairaudesta huolimatta.

Ammattilaisten tarjoama tuki voi helpottaa sopeutumista. Sairastunut perheineen tarvitsee sekä tiedollista, psyykkistä että käytännön tukea ja apua. Ota yhteyttä lähimpään muisti-/dementiayhdistykseen, jossa on tarjolla tietoa ja tukea sairauden jokaisessa vaiheessa.

Sairauteen sopeutumisen tavoitteena voidaan pitää sitä, että katse kääntyy hiljalleen sairaudesta ja sen täyttämästä arjesta jälleen eteenpäin. Tulevaan suuntautumisessa hyödyllistä voi olla esimerkiksi psykoterapeuttinen keskustelu ja hoitotahdon tekeminen.

Aina sairauteen ei kuitenkaan voi sopeutua. Tavoitteena voidaankin pitää tilanteen sietämistä ja sitä kautta sairauden kanssa elämään opettelemista. Elämää ei voi koskaan täysin hallita, mutta siihen ja varsinkin omiin asenteisiinsa ja tunteisiinsa voi vaikuttaa. Aina on toivoa, kaikesta voi selviytyä, aina voidaan tehdä jotain!

Sairastumisen kriisi

Sairastumiskriisin kulku etenee yleensä seuraavanlaisissa vaiheissa:

  • Shokkivaihe: "Ei voi olla totta!
  • Reaktiovaihe: Tunnereagointi
  • Käsittelyvaihe: Työstäminen
  • Uudelleen suuntautumisen vaihe

Kriisi hellittää, kun asiat tulevat käsitellyiksi.

Asiantuntijat: neurologi Tuula Pirttilä, terveyspsykologian erikoispsykologi Kaarina Savolainen sekä perhepsykoterapeutti Sanna Aavaluoma

Sivu päivitetty 11.8.2017

Lue lisää:

  • 940 päivää isäni muistina (Jensen 2013) - Kirja kuvaa muistisairaan ihmisen ja hänen tyttärensä yhteistä polkua 2,5 vuoden ajalta
  • Pala palalta pois (Kanto 2013) - Muistisairaan naisen tytär kertoo äidin sairastumisesta, omaishoidon raskaista vaiheista liittäen mukaan kokemuksia myös muilta omaishoitoperheiltä
  • Pitkät jäähyväiset (Merikanto 2010) - Avioparin yli kymmenvuotinen matka "herra Alzheimerin" kanssa (dokumenttielokuva, kesto 48min.)
  • Edelleen Alice (Genova 2010) - Fiktiivinen romaani viisikymppisestä kognitiivisen psykologian professorista, joka saa kuulla sairastavansa Alzheimerin tautia
  • Alzheimerin kanssa - minun tarinani (Taylor 2008) - Kirjailija kertoo kokemuksistaan sairastuttuaan työikäisenä Alzheimerin tautiin
  • Dementia - opettajamme (Ilenius 2006) - Omaishoitajan tarina muistisairaan äidin rinnalla

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)