/fi/muistisairaudet/erityiskysymyksia/muistisairaan-ihmisen-kohtaaminen/vaikeat-tilanteet/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Vaikeat tilanteet

Kuka tahansa voi silloin tällöin käyttäytyä harkitsemattomasti. Muistisairaus heikentää usein aivojen otsalohkon toimintaa, mikä vaikeuttaa norminmukaista käyttäytymistä. Sen seurauksena sairastunut ihminen saattaa ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan avoimemmin kuin terveet ihmiset. Otsalohkon toimintavaikeuksista johtuen sairastuneen käyttäytyminen voi ajoittain olla hallitsematonta, kummallisen tuntuista ja estotonta.

Muutokset tunteiden ilmaisussa ja reaktioiden osoittamisessa johtuvat aivomuutoksista, mutta niihin voidaan vaikuttaa sillä, miten sairastunut ihminen kohdataan ja kuinka häntä kohdellaan. Moni "käytösoireeksi" tulkittu suuttumuksen tai turhautumisen ilmaisu voitaisiin ennakoida ja jopa estää, kun sairastuneen toiveita kuultaisiin herkemmällä korvalla ja hänen tarpeisiinsa osattaisiin vastata.

Neuvoja ja tukea arjen tilanteisiin saa myös Muistiliiton Vertaislinjalta: maksuttomasta puhelinpalvelusta, jossa vastaavat kokeneet ja koulutetut omaishoitajat (p. 0800 9 6000, joka päivä klo 17-21).

Usein arkiseen kohtaamiseen tarvitaan hyviä vinkkejäSeuraavista voi olla lisäapua, jos tilanne äityy vaikeaksi tai hallitsemattomaksi:

  • Vaaleanpunaisia ajatuksia ja mukavaa puuhaa
    • Joskus paha mieli menee kuin itsekseen pois, joten vie ajatukset johonkin mukavaan.
      • Jutelkaa lapsuudesta ja harrastuksista
      • Sivelkää yhdessä lankakerää tai kissaa
      • Katselkaa valokuvia tai laulakaa yhdessä
      • Nauttikaa karamellistä ja kahvista
    • Turhautuminen voi johtaa levottomuuteen, joka näyttäytyy muita häiritsevin tavoin. Huolehdi, että sairastuneella on riittävästi tekemistä.
      • Säännöllinen liikunta, mielekäs puuhastelu ja arjen rutiineihin osallistuminen auttavat purkamaan energiaa mukavalla tavalla
      • Taiteen tekeminen, tanssiminen ja musiikin kuuntelu voivat rauhoittaa
    • Sairauden edetessä juuri tietyt asiat muuttuvat usein vaikeiksi. Kannattaa istahtaa alas miettimään, mikä näissä tilanteissa ahdistaa tai suututtaa, ja muuttaa asia:
      • Torju kylmyys lattialämmityksellä, pyyhkeeseen kietoutumisella tai kylpytossuilla, jotta wc:ssä ja suihkussa käynti sujuu mukavammin
      • Sulje verhot ja käännä häveliäästi selkä vaatteiden vaihdon ajaksi
      • Television ja peilin voi peittää pyyhkeellä, jos sieltä kurkistelevat kasvot ahdistavat, mutta mukavaa rupattelua ei ole tarpeen estää - silloinkaan, kun sairastunut jutustelee itsensä kanssa
    • Anna positiivista huomiota: hymyile, kehu, juttele ja kannusta
    • Seksuaalinen käyttäytyminen ei välttämättä ole juuri sitä, miksi se tulkitaan. Sairastunut voi esimerkiksi rivoilla puheillaan viestittää läheisyyden, hellyyden ja huomioiduksi tulemisen tarpeita - ei sen kummempaa.
      • Korosta sairastuneen naisellisuutta tai miehisyyttä tutuin keinoin
        • Vaatteet ja korut tyylin mukaan
        • Tarjoa miehekkäitä / äidillisiä kotitöitä ja tekemistä
        • Salli miehen virtsata seisaaltaan, jos suinkin onnistuu
        • Salli ronskitkin jutut, jos niistä ei ole kenellekään haittaa
  • Selkeä ympäristö ja tuttuja kasvoja
    • Muistisairaus muuttaa maailmaa pirstaleiseksi, pelottavaksi ja turvattomaksi. Tutut asiat rauhoittavat ja kiinnittävät hetkeen.
      • Valokuvat, huonekalut ja harrastusvälineet antavat turvaa ja muistuttavat hyvistä asioista
    • Selkeys rauhoittaa ja helpottaa arkista toimintaa (ks. lisävinkkejä turvallisuustietopankista)
    • Totuttele rutiineihin, sillä toistuvat asiat, ajat ja tavat tyynnyttävät ja helpottavat arkea
    • Tuttujen ihmisten kanssa on helppoa olla, mutta vieraammatkin tuntuvat tutummalta kun opettelevat sairastuneen kieltä ja tapoja.
      • Sinutellaanko vai teititelläänkö
      • Puhutaanko lapsuudesta vai työelämästä
      • Laitetaanko kahviin sokeria vai maitoa
  • Perustarpeet tyydytettyinä hyvä mieli
    • Jo pelkästään wc-hätä tai matala verenpaine voi tehdä kiukkuiseksi. Sairastunut ei kuitenkaan välttämättä osaa hakea syötävää tai ilmaista ajatuksiaan.
      • Säännölliset ruokailut ja riittävät annoskoot
      • Riittävästi juotavaa pitkin päivää
      • Säännölliset wc-käynnit
      • Säännölliset lepotauot, päivänokoset ja riittävät yöunet
      • Verenpaineen tarkkailu
      • Vältä kahvia ja liiallista juomista ennen nukkumaanmenoa
    • On ahdistavaa, jos ei tiedä mitä tapahtuu, ja tämä voi johtaa tilanteesta pakenemiseen tai aggressiivisuuteen
      • Puhu rauhallisesti, selitä mitä tehdään ja miksi
        • Selkeät ohjeet, lyhyet lauseet
        • Vältä ei-alkuisia lauseita
        • Tai jos puhuminen entisestään sekoittaa, hiljennä tilanne ja luota sanattomiin viesteihin
      • Riittävä valaistus ja riittävät kontrastit esim. lattian ja wc-pöntön välillä auttavat hahmottamaan tilaa
  • Iloa ja onnistumisen kokemuksia
    • Aikuinen ihminen on tottunut osaamaan, tekemään ja huolehtimaan, ja jokainen kaipaa onnistumisen ja hyödyllisyyden tunteita. Muistisairaus kuitenkin usein ryövää näitä kykyjä, ja läheiset huolehtivat ja tekevät puolesta - joskus turhaankin.
      • Ei se ole aina niin vakavaa! Syödessä sottaa, paita menee päälle väärinpäin, äsken puhuttu unohtuu. Entä sitten? Pääasia on tekemisen riemu ja yrittäminen.
      • Opettele kohauttamaan olkiasi aiempaa useammin, ja vältä syyllistämästä virheistä tai hitaudesta
      • Salli! Vältä kieltämistä, ei- ja älä-sanoja, sillä niiden jatkuva kuuleminen haurastuttaa itsetuntoa ja tukahduttaa halun yrittää
  • Tarttuvat tunteet
    • Muistisairas ihminen on erityisen herkkä aistimaan tunnetiloja.
      • Muiden kiire heijastuu sairastuneen ahdistuneisuutena, hätäisyytenä ja levottomuutena
      • Hymy helpottaa jokaisen arkea
    • Ethän anna negatiivisten tunteiden tarttua. Jos sairastunutta kiukuttaa, ei toisten tarvitse suuttua.
      • Puhu rauhallisesti, selitä ja kerro
      • Tai ole hiljaa, ota kädestä ja silittele
      • Poistu tilanteesta, keitä kuppi teetä
    • Käytä huumoria
  • Tätä päivää ja vähän eilistäkin
    • Sairastunut ei aina ole ihan tässä hetkessä. Vanhan muistelu voi olla tutumpaa, ja joskus tätä päivää värittävät erilaiset harhat. Nämä ovat läheiselle usein vaikeita kohdata.
      • Äidin kaipuu ja kotiin lähteminen
        • Sairastunut voi ikävöidä läheisyyttä, turvaa ja tuttuutta. Hän ei välttämättä muista tätä päivää, ja elää menneissä hyvissä ajoissa.
        • Riippuu sairastuneesta, kannattaako kertoa äidin kuolleen ja kotitilan tulleen myydyksi. Todennäköisesti kannattavampaa on jutella äidistä ja muistelun herättämistä tunteista menemättä tarkempiin faktoihin.
        • Kiivas lähdön tekeminen voi kertoa mielekkään tekemisen ja tarpeelliseksi kokemisten tunteen puutteesta. Mukava arkipuuhastelu tai lähteminen esimerkiksi kauppaan voivat liennyttää lähdöntarvetta ja siihen liittyvää ahdistusta.
      • Aistiharhat ja harhaluulot
        • Sairastunut voi nähdä tai kuulla asioita, joita muut eivät havaitse, tai luulla puolison pettävän ja kotiavun työntekijöiden varastavan
          • Jos harhat häiritsevät ja ahdistavat sairastunutta itseään, on syytä kertoa asioiden oikea laita: olohuoneen nurkassa ei oikeasti sodita, rahat ovat edelleen tallessa, kaikki on ihan hyvin.
          • Jos harhat eivät sairastunutta haittaa tai aiheuta muillekaan vaaraa, ei niitä kannata lähteä korjaamaan. Ne kun ovat sairastuneelle usein yhtä todellisia kuin mikä tahansa näetty ja kuultu.
      •  Virhetulkinnat
        • Moni harhalta vaikuttava voikin olla vain virhetulkinta: Kun sairastunut näkee yöllä sänkynsä päädyssä vieraita miehiä, voivat ne osoittautua pimeyden piilottamaksi tyynypinoksi. Siirtämällä tyynyjä katoavat myös pelottavat miehet.
Sivu päivitetty 30.9.2014
comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)