/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-blogi/blogikirjoitukset/yhdessa-olemme-enemman-muistiasioissa-menty-eteenpain/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Yhdessä olemme enemmän

Muistiasioissa on menty eteenpäin

24.11.2016

25 vuotta sitten, monen muistiyhdistysten vasta aloitellessa toimintaansa, tiedon ja tuen tarve oli suurta ja käsitteistökin hyvin toisenlaista kuin nykyään. 25-vuotista kehityskaarta on ollut mukana todistamassa ja tekemässä myös Keski-Suomen Muistiyhdistys ry.

Keski-Suomessa muistiyhdistys aloitti toimintansa reilut 25 vuotta sitten muutaman valveutuneen ihmisen "olohuoneesta". Tiedon ja tuen tarve oli ilmeinen. Tuolloin muistisairauksia ei tunnistettu ja yleisesti puhuttiin vanhuuden höppänöistä tai jopa mielenterveyden ongelmista.

Vielä vuosia myöhemminkin puhuttiin dementiasta ja dementikoista – yhdistyksen nimikin oli Jyväskylän seudun Dementiayhdistys. Muistityössä on tapahtunut 25 vuodessa paljon edistymistä. Tätä muistiyhdistys pysähtyi tällä viikolla juhlistamaan. Kaukaa viisaasti yhdistys on vaihtanut vuosien aikana nimensä Keski-Suomen Muistiyhdistykseksi. Toiminta on kasvanut, kehittynyt ja muuttanut muotoaan.

Kattojärjestömme Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kuvasi vuosien aikana tapahtunutta muutosta seuraavasti:

– 1980-luvulla kiinnostus muistisairautta sairastavien – tai silloin puhuttiin dementoituneiden – hyvään hoitoon kasvoi. Arja Liukkosen – nykyisin Isolan – väitöskirja ilmestyi 1989, ja se oli ensimmäinen dementoituneen potilaan hoitoa käsittelevä väitöskirja Suomessa. Olemme edenneet muistitietoudessa valtavasti 25 vuodessa. Tutkimustieto on lisääntynyt ja asenteissakin on tapahtunut myönteistä kehittymistä. Muistiyhdistykset eri puolilla Suomea ovat tehneet valtavan paljon hyvää työtä. Hyvänä esimerkkinä on myös tänä syksynä ilmestynyt Muistiliiton tutkimusnäyttöön perustuva Hyvän hoidon kriteeristö eli työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin.

Jos aika on taaksepäin tarkastellen ottanutkin suorastaan juoksuaskelia, tuntuu 25 vuotta pitkältä ajalta eteenpäin katsottuna. Välillä tuntuu, että "sote-soudussa" hämärtyy ihan lähivuosienkin näkyvyys, pidemmän matkan poijuista puhumattakaan.

Muistisairaiden määrän liki kaksinkertaistuessa seuraavien 25 vuoden aikana ei tarvitse olla suuri ennustaja kyetäkseen arvioimaan työmäärän ja kehitystarpeiden kasvavan. Kotona asumisen mahdollistamiseksi kotihoidon kehittäminen muistisairaiden näkökulmasta on välttämätöntä.

On hienoa, että Keski-Suomi on saanut sosiaali- ja terveysministeriön myöntämästä hallituksen kärkihankerahoituksesta 2,5 miljoonaa euroa ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistukseen. Toisaalta kuten Mäkisalo-Ropponen muistutti, myös yhteisökotien toimintaa pitää kehittää:

– Muistiliitto ei puhu tehostetun palveluasumisen yksiköistä, koska se ei kuulosta kodilta. Seinätkään eivät tee kotia. Kodissa on kodin tunnelma ja siellä tehdään kodin asioita. Yhteisökodin tunnelman luominen vaatii riittävästi ammattitaitoisia, luovia ja oikealla asenteella varustettuja hoitajia.

Muistiyhdistykseltä muistutamme, että yhdessä todella olemme enemmän. Se ei ole pelkkä kliseinen sanonta. Meillä toimitaan ja kehitetään yhdessä, tuetaan toinen toistansa ja muistutellaan virkistyksen ja ilon merkityksestä elämässä.

Muistiyhdistyksessä toimii suuri joukko erilaisia osaajia sekä vapaaehtoispohjalta että palkallisina työntekijöinä. Keski-Suomessa on vilkas alaosastotoiminta, joka mahdollistaa osallistumisen yhdistystoimintaan eri puolilla maakuntaa. Yhdistystä ei ole ilman toimijoita, ja siksi kiitos kuuluu teille kaikille toiminnassa mukana olleille ja oleville!

Työtä on tehty paljon, mutta on sitä vielä tekemättäkin. Muistisairautta sairastavien ja heidän omaistensa oikeuksien toteuttamisessa on edelleenkin yhteiskunnassamme puutteita. Asenteiden muutosta tarvitaan. Keski-Suomen Muistiyhdistys on nuorukaisen iässään valmis tekemään ja toimimaan. Asennetta ja tahtoa tarvitaan myös siihen, että tulevat uudistukset tehdään todella yhteistyössä kolmannen sektorin, julkisen ja yksityisen puolen kanssa. Näyttää siltä, että meitä kaikkia tarvitaan!

Kirjoittaja:

kehittämispäällikkö Ulla Halonen / Keski-Suomen Muistiyhdistys ry


Tämä teksti on vierasblogi, jonka sisältö vastaa kirjoittajan omaa näkemystä käsiteltävästä aiheesta. Kirjoitus ei välttämättä edusta Muistiliitto ry:n virallista kantaa.

Sivu päivitetty 24.11.2016
comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)