/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-blogi/blogikirjoitukset/sama-paa-kesat-talvet/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Sama pää kesät talvet

24.4.2017

On taas se aika vuodesta, kun meillä työikäisillä tuntuu menevän lujaa joka saralla. Töitä paahdetaan täysillä, kotona pitäisi tehdä kevätsiivousta, lapsia kuskataan kuin viimeistä päivää ja samalla pitäisi saada kroppa kesäkuntoon, antaa lapsille laatuaikaa ja hoitaa parisuhdetta.

Tehokkuuden huumassa huomaamme, että eväät unohtuivat, lapsen monot katosivat, tärkeä lasku jäi maksamatta ja jääkaapissa on sama maitopurkki kolmatta viikkoa. Apua, miksen muista enää mitään?

Ruuhkavuosia elävien vakiopuheenaihe tuntuu olevan, että muisti ei pelaa. Muistiongelmat voivat aiheuttaa kiusallisia tilanteita. Kyseessä on kuitenkin yleensä luonnollinen ilmiö, joka kertoo aivojemme toimivan normaalisti. Muisti pätkii ja ajatus harhailee, koska kuormitamme itseämme liikaa. Nykyajan elämä vaatii jatkuvaa aivotyöskentelyä, joudumme omaksumaan uutta ja tekemään nopeita valintoja tietotulvasta. Työympäristöt ovat muuttuneet, monia asioita tehdään samaan aikaan ja keskeytykset ovat tavallisia. Mitä enemmän mielessä on myös perheen arkiasioiden hoito, sitä pirstaleisempaa on muistaminen.

Onko siis mitään tehtävissä? Olen itse ajatellut jo kauan, että tarvitsisin miehen lisäksi myös vaimon. Sellaisen, joka hoitaisi puolestani huushollihommat. Itse voisin keskittyä työnteon lisäksi vain olemaan kiltti perheelle. Koska haave ei taida olla toteutettavissa, pitänee keskittyä arjen hyvään hallintaan ja oman aivoterveyden vaalimiseen.

Arjen hallinnassa on luvallista käyttää apuvälineitä. Kalenterit, muistutukset ja liimalaput ovat minullakin käytössä. Olen myös yrittänyt opetella erilaisia muistikeinoja, joista mm. taikuri, neurologi Martti Vannas on antanut vinkkejä. Nimimuistia voi helpottaa liittämällä nimeen ja kasvoihin mielleyhtymiä.  Esim. herra Metsolaa katsoessa kuvittelee metson istumaan päähän tai Kirsin tavatessaan kuvittelee kirsikat roikkumaan korvista. Tiedän, kuulostaa naurettavalta, mutta toimii!

Arjessa selviytymistä on myös, että pyrkii hallitsemaan omaa aikaansa. Pitää olla itselleen armollinen ja myöntää, ettei aina pysty kaikkeen. Aina ei tarvitse olla käytettävissä, vaan puhelimet ja muut vempaimet voi sulkea ja vetäytyä pois hulinasta. Perheelle voi välillä tarjota eineksiä ja T-paidat jättää silittämättä. Välillä voi mennä sieltä, mistä aita on matalin.

Aivoterveysasiat ovat minulle tuttuja työni kautta, joten kai minunkin pitää yrittää elää kuten opetan: Syödä terveellisesti, liikkua ja nukkua riittävästi, käyttää alkoholia kohtuudella ja pitää itsestäni huolta. Ei loppujen lopuksi ihan mahdottomia vaatimuksia toteuttaa. Eihän tässä muu auta, kuin pyrkiä elämään fiksusti päivä kerrallaan ja toivoa parasta. Seuraavalla kerralla kun taas mokaa, voi vain todeta hyvällä omallatunnolla: ”Rapatessa roiskuu!”

Kirjoittaja:

aluejohtaja Minna Rosendahl
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ryVarsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi


Tämä teksti on vierasblogi, jonka sisältö vastaa kirjoittajan omaa näkemystä käsiteltävästä aiheesta. Kirjoitus ei välttämättä edusta Muistiliitto ry:n virallista kantaa.

Sivu päivitetty 24.4.2017
comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)