/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-blogi/blogikirjoitukset/miten-jaksaa-muistisairaan-omaishoitaja/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Miten jaksaa muistisairaan omaishoitaja?

3.11.2017

Koko omaishoitajarakennelma on huojuvalla pohjalla, jos ei ymmärretä omaishoitajan jaksamisen tärkeyttä.

Ei ole ollenkaan yksinkertainen prosessi tulla muistisairaan puolison omaishoitajaksi. Siihen ajautuu vuosien kuluessa pikkuhiljaa – ja yleensä vasta jälkeenpäin tajuaa ne pienet muutokset ja merkit, jotka jo olivat osa sairautta. Jälkeenpäin pystyy palauttamaan mieleensä tilanteita ja asioita, joiden olisi pitänyt havahduttaa, eikä vain tulkita niitä puolison omalaatuisuudeksi tai tavanomaiseen vanhenemiseen kuuluviksi.

Kun muistisairauden diagnoosi vihdoin on saatu, se helpottaa ensin. On saatu lääketieteellinen vahvistus asialle, saadaan sopiva lääkitys ja puhutaan terveellisen elämän tärkeydestä.

Sitten seuraa shokki: mikähän elämässä oikein muuttuu, mitä tulee tapahtumaan, minäkö omaishoitaja? Mutta muutokset ovat usein niin vaivihkaisia, jopa salakavalia, että sitä ilman muuta ajattelee selviävänsä ja pitävänsä puolisonsa omassa kodissaan tutuissa ympyröissä.

Juuri tässä olisi oikea hetki ”tarttua” omaishoitajaan ja auttaa prosessin alkuun: hyväksymään totaalisen elämänmuutoksen, jota jollain sitovuuden tasolla voi verrata lapsen syntymään, mutta jossa ei kasvua ja kehitystä ole odotettavissa. Päinvastoin ilmenee jatkuvasti uusia ongelmia – en tietoisesti halua käyttää pehmosanaa ”haaste”. Ajokyky katoaa, pukeutuminen, peseytyminen ja syöminen hankaloituvat ja ilmenee outoa sosiaalista käyttäytymistä, kuten linnuille puhumista, mikä naurattaa varsinkin lähialueen lapsia. Ja sitten vähitellen myös persoonallisuuden muutoksia ja muuta arvaamattomuutta.

Koko omaishoitajarakennelma on huojuvalla pohjalla, jos ei ymmärretä jaksamisen tärkeyttä. Jos omaishoitajan jaksaminen on kiikun kaakun, sillä ei ole mitään merkitystä, onko muistisairas saanut tunnin päivittäisliikuntaa, tarpeeksi terveellistä ravintoa tai ovatko muistitestipisteet laskeneet.

Omaishoitajan jaksaminen on priorisoitava vanhushuollon päättäjien päiväjärjestyksessä. Tarpeeksi ajoissa aloitetut omaishoitajan tukitoimet maksavat itsensä varmasti takaisin.

Kirjoittaja:

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti ilman nimeä. Tästä alkaa omaishoitajan kuuden blogikirjoituksen sarja.

Tämä teksti on vierasblogi, jonka sisältö vastaa kirjoittajan omaa näkemystä käsiteltävästä aiheesta. Kirjoitus ei välttämättä edusta Muistiliitto ry:n virallista kantaa.

Sivu päivitetty 3.11.2017
comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)