Mihin muistiyhdistyksiä tarvitaan?

8.2.2017

Selailin tuossa eräänä päivänä Suomessa toimivien muistiyhdistysten sääntöjä eli toisin sanoen sääntömääräisiä perusteita sille, miksi muistiyhdistykset ovat aikanaan luotuja ja miksi ne ovat olemassa.

Muistiliitolla on tällä hetkellä 44 paikallista muistiyhdistystä ympäri Suomen. Muistiyhdistysten säännöissä on tietysti paljon yhteneväisyyksiä keskenään. Tässä poimittuna joitakin oikeuksien edistämiseen ja valvomiseen liittyviä seikkoja eri yhdistysten tehtävistä:

Muistiyhdistyksen tavoitteena/tarkoituksena/tehtävänä on:

• vaikuttaa muistisairaiden ja heidän omaistensa oikeuksien toteutumiseen,
• valvoa näistä oireista kärsivien yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja yleisiä taloudellisia etuja,
• tiedottaa ja valvoa yhteiskunnallisia etuuksia,
• valvoa jäsentensä ja heidän omaistensa yhteiskunnallisia etuja jne.

Muiden potilas-, vammais- ja omaisjärjestöjen säännöistä voi lukea samanlaisia asioita, mutta tuolloin tietysti kohdejoukko, joiden etuja valvotaan, on toinen. Kuitenkin sääntömääräinen tarkoitus ja perustehtävä voidaan useissa järjestöissä ehkä karkeasti kiteyttää niin, että tarkoitus on valvoa tietyn ihmisjoukon etuja ja oikeuksia ja niiden toteutumista.

Eikö se kuulostakin aika vaativalta tehtävältä? Ja sitä se onkin.

Vaativia tehtäviä

Kolmas sektori, jossa järjestötyötä tehdään, toimii voittoa tavoittelematta ja sille onkin oma vakiintunut paikkansa julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla. Osassa järjestöjä työskentelee palkkatyössä ihmisiä ja osassa koko toimintaa pyörittää vapaaehtoiset ihmiset. On myös eri kokoisia järjestöjä aina muutaman vapaaehtoisen ihmisen kokoisesta järjestöstä useiden satojen ihmisten työpaikkaan.

Olkoon niin tai näin, mielestäni tuo aiemmin mainittu perustehtävä oikeuksien valvomiseksi on vaativa ja sellainen, että siinä ei tule myöskään koskaan valmiiksi. Erilaiset palvelu- ja etuisuusmuodot muuttuvat ja myös lainsäädäntö, säännöt, suositukset ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti.

Tuleva sote-uudistus tuo mukanaan muutoksia, joiden vuoksi sosiaali- ja terveysalan järjestöjen on syytä ollut olla hereillä jo hyvissä ajoin, jotta eri potilas-, vammais- ja omaisjärjestöjen erilaiset tarpeet ja toiveet tulee huomioiduksi. Eipä siinä ole muuten lainsäätäjilläkään helppoa…

Vaikuttamistyötä ympäri Suomen

Muistiluotsit ovat Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä maakunnallisia asiantuntija- ja tukikeskuksia, jotka tarjoavat apua ja tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen. Muistiluotsit tekevät vaikuttamistyötä muistisairaiden yhdenvertaisuuden ja hyvän elämän puolesta sekä toimivat aktiivisesti maakuntiensa verkostoissa. Muistiluotseissa vahvistetaan erityisesti muistisairauksiin liittyvää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä varmistetaan muistisairaiden äänen kuuluminen.

Keskuksia on yhteensä 17 maakunnassa ja ne toimivat yhteisten periaatteiden mukaisesti ja muodostavat koko maan kattavan verkoston. Valtakunnallista verkostoa koordinoi Muistiliitto ja toimintaa rahoittaa Veikkaus (ent. Raha-automaattiyhdistys).

Kattavasti siis muistiyhdistyksiä ja Muistiluotseja Suomessa jo onkin tällä hetkellä, mutta työtä meillä riittää myös jatkossa yllin kyllin ympäri Suomen: valvoa erityisesti muistiperheiden oikeuksien toteutumista eri kunnissa ja kuntayhtymissä ja tulevaisuuden maakunnissa.

Jokainen meistä voi tehdä omalta osaltaan tässäkin vaikuttamistyötä esimerkiksi näin kuntavaalien alla. Joko olet tarkistanut, että oma ehdokkaasi on allekirjoittanut sitoumuksensa muistiystävällisen kotikunnan puolesta? Sen pääset helposti tekemään www.muisti17.fi. Minä äänestän vain muistiystävällistä ehdokasta, entä sinä?

Kirjoittaja: