/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-blogi/blogikirjoitukset/kuka-paattaa-kenet-sidotaan/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Kuka päättää, kenet sidotaan?

Itsemääräämisoikeus osa 2

15.7.2015

Muistisairaan ihmisen itsemääräämisoikeus herättää ristiriitaisia tunteita ja myös syvää vastustusta niin muistisairaiden ihmisten läheisissä kuin muistityön ammattilaisissakin. Keskusteluissa turvallisuudesta ja suojaamisesta unohdetaan usein inhimillisyys ja ihmisarvo. Ei esimerkiksi puhuta muistisairaan ihmisen liikkumisesta, vaan karkailusta.

Suojaamisen periaate tarkoittaa sitä, että ihmistä voidaan ja täytyy suojella häneltä itseltään tai ulkopuolisilta uhilta, jos hän ei itse siihen kykene. Taustalla on ehdottoman kaunis ajatus: turvata turvattoman elämä, tarjota suojaa suojattomalle:

Hyvää siis tarkoitetaan. Monesti suojaamiseen saatetaan kuitenkin päätyä vääristä syistä: vanhasta tottumuksesta tai ajattelemattomuudesta johtuen. Ja samalla loukataan yhtä perustavimmanlaatuisista oikeuksistamme: itsemääräämisoikeutta. On perustuslain vastaista esimerkiksi vain yksikössä sovitun käytännön vuoksi lukita ovet, laittaa lompakko piiloon tai käyttää omatoimisuutta rajoittavaa hygieniahaalaria.

Rajoitteiden laaja kirjo

Muistiyksiköissä rajoitetaan itsemääräämisoikeutta monin tavoin: lukitaan ulko- ja oman huoneen ovi, aidataan piha-alue, sidotaan kemiallisesti (siis lääkitään rauhoittavasti), päätetään etukäteen asukkaiden kahvittelu-, suihkussakäynti- ja tupakointiajat sekä säädellään liikkumista apuvälinein, kuten sitomalla tuoliin tai nostamalla sängynlaidat ylös.

Oli näistä toimenpiteistä ja niiden eettisyydestä tai hyödyllisyydestä mitä mieltä tahansa, ne ovat joka tapauksessa rajoitteita.

Joskus rajoittamistoimenpiteet toki ovat paikallaan. On tilanteita, jotka yksinkertaisesti vaativat turvallisuuden takaamista jollakin keinolla. On tilanteita, jossa ihmisarvoa suojellaan paremmin rajoituksia asettamalla kuin niitä poistamalla. Mutta yksikään rajoite ei tulisi olla itsestään selvässä, päivittäisessä käytössä, vaan aina tarkasti harkiten.

Odotamme edelleen itsemääräämisoikeuslakia, joka antaisi selkeämmät raamit itsemääräämisoikeuden ja suojaamisen periaatteen tällä hetkellä hatarasti määritellylle, kovin harmaalle alueelle. Siihen asti meidän on vain oltava fiksuja: tehtävä inhimillisesti oikeita ratkaisuja ammattitaidolla ja sydämellä. Ei kuluneisiin periaatteisiin, pölyisiin faktoihin tai "kun aina on tehty näin" -ratkaisuihin nojaten.

Syyt rajoittamiseen

Mielenkiintoista on tapa, jolla rajoitteiden käyttöä perustellaan. Osa hoitajista sanoo, ettei heillä "ole aikaa juosta kaikkien perässä". Toiset perustelevat rajoittamista esimerkiksi sillä, että asukas itse silminnähden rauhoittuu, kun hygieniahaalari luo turvallisuudentunnetta.

Ja tässä kenties onkin se olennaisin ero, jota tulisi tarkastella – ei välttämättä rajoitustoimenpiteet sinänsä: tehdäänkö rajoituksia organisaation ja työntekijöiden vai muistisairaiden ihmisten tarpeista käsin. Millaisia ovat sinun kokemuksesi?

MuistiAreena

Muistiliitto ry, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry ja Porin Seudun Muistiyhdistys ry ovat keskiviikosta perjantaihin (15.–17.7.) SuomiAreenalla omalla MuistiAreenallaan kysymässä muun muassa "Saako sinut sitoa" (Eetunaukion lava pe 17.7. klo 14–15.15). Tapahtumassa pohditaan itsemääräämisoikeutta sekä hyvää hoitoa ja oikeutta omannäköiseen elämään. Kolmipäiväisellä MuistiAreenalla puhutaan myös aivoterveydestä ja muistinhuollosta, muistista ja unohtelusta sekä yleisesti muistisairaudesta. Tarkempia tietoja tapahtumasta Facebookista: MuistiAreena @SuomiAreena sekä Twitterissä #MuistiAreena.

Itsemääräämisoikeutta käsittelevän blogikirjoituksen osa 1 julkaistiin eilen, osa 3 julkaistaan perjantaina.

Itsemääräämisoikeuskysely

Muistiliitto kysyi keväällä 2015 verkkosivuillaan muistisairauteen sairastuneilta, heidän läheisiltään sekä muistityön ammattilaisilta muistisairaan ihmisen tahdon ja toiveiden toteutumisesta (hoitotyön) arjessa. Ammattilaisten käsitykset itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen mahdollisuuksista vaihtelivat suuresti.

Tässä blogikirjoituksessa on suoria lainauksia kyselyyn vastanneilta. Vastaajat ovat antaneet luvan käyttää vastauksia Muistiliiton viestinnässä.

Kirjoittaja:

Heidi Härmä
viestintäkoordinaattori, Muisti-lehden toimitussihteeri
puh. 09 6226 2015, 044 727 8715
heidi.harma(at)muistiliitto.fi Materiaalituotanto, verkkoviestintä ja sosiaalinen media, järjestön sisäinen viestintä, mediayhteistyö.

Sivu päivitetty 20.6.2016
comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)