/fi/alasivut/ajankohtaista/muistiliitto-mukana-kuntoutusverkoston-kannanotossa-monialaisen-kuntoutuksen-puolesta/

Uusimmat uutiset

Kaikki uutiset

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Muistiliitto mukana Kuntoutusverkoston kannanotossa monialaisen kuntoutuksen puolesta

Kuntoutuksen uudistamiskomitean kuulemistilaisuus 9.5.2017, Säätytalo

Kuntoutusverkosto (KUVE) haluaa lisätä monialaisen kuntoutuksen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta

Kuntoutukselle vahva tunnistettu asema sotessa ja maakunnissa

Kuntoutusverkosto KUVE haluaa varmistaa moniammatilliselle kuntoutukselle ja kansalaisen kuntoutumiselle vahvan aseman sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien sekä maakuntien uudistuksessa:

Kuntoutusjärjestelmän uudistamisen tavoitteet

Pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan kirjattua kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta valmistellaan komiteassa, jonka toimikausi on 2016-2017. Uudistuksen tavoitteina on yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattu kokonaisuus, jossa eri toimijoiden vastuunjako on selkeä. Järjestelmää uudistetaan asiakaslähtöiseksi ja asiakkaan kannalta saumattomaksi kokonaisuudeksi osana palvelujärjestelmää. Samalla arvioidaan kuntoutuksen käsitteiden tarkoituksenmukaisuutta.

Kuntoutuksen haasteina mm. heikko kuntoutukseen pääsy ja alueellinen epätasa-arvo
Useat kuntoutusta koskevat tutkimukset ja SOSTEn järjestöbarometri 2013 osoittavat, että kuntoutusjärjestelmä on pirstoutunut ja kuntoutukseen pääsy on hankalaa ja satunnaista erityisesti työttömillä, maahanmuuttajilla ja nuorilla. Vanhusten toimintakykykuntoutus on sirpaleista ja satunnaista. Alueelliset erot kuntoutukseen pääsyssä ja palvelutarjonnassa ovat suuria. Alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen erityisesti erityisryhmille vaatisi keskittämistä.

Laadukas, kattava ja ilman tarpeetonta viivettä toteutuva työ- ja toimintakyvyn sekä palvelutarpeen arviointi mahdollistaa kuntoutujan ohjautumisen hänelle oikeaan palveluun. Tarvetta vastaavan kuntoutuksen tulee järjestyä riippumatta siitä, onko kuntoutuksen maksajana oleva taho selvinnyt. Kuntoutujan ei tule joutua taistelemaan ja selvittelemään kuntoutuksensa maksajaa.

Uuden järjestelmän tulisi mahdollistaa joustavat siirtymät palvelusta toiseen riippumatta siitä, kenen järjestämisvastuulle ne kuuluvat. Monialaisia palveluja tulisi pystyä käyttämään rinnakkain, toisiaan täydentävästi ja parhaalla mahdollisella tavalla eri toimijoiden yhteistyötä hyödyntäen.

Erityisryhmien vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tuottaminen on ollut epävarmaa jatkuvan kilpailuttamisen myötä, eikä hinnoittelu ole kannustanut laadukkaaseen työhön.
Valinnanvapaus voi onnistuessaan lisätä laatukilpailua ja kuntoutujan mahdollisuutta valita palveluntuottajansa. Tämän tueksi tarvitaan toimivat tietojärjestelmät, palvelujen ja osaamisen kuvaamista, laatutietoa sekä laatua mittaavia indikaattoreita. Kuntoutus- ja palveluohjauksen merkitys tulee korostumaan. Erityisesti kaikista haastavimmassa asemassa olevat väestöryhmät tarvitsevat henkilökohtaista palveluohjausta.

Järjestöjen merkitys kuntoutuspalvelujen tuottajina

Järjestöt ovat suuri kuntoutuspalveluiden tuottaja. Vuonna 2011 järjestöillä oli 52 kuntoutuslaitosta, joissa työskenteli hieman yli 2 800 henkilöä. Yrityksillä oli 35 kuntoutuslaitosta, joissa työskenteli hieman alle 1 600 henkilöä.

Järjestöillä on myös matalan kynnyksen toimintaa ja vapaaehtoistyötä, jota markkinoilla on mahdoton myydä. Järjestöt tarjoavat vertais- ja muuta tukea maksullisten palveluiden lisäksi. Osa vertaistuesta on yhdistetty julkiseen palvelujärjestelmään esimerkiksi joidenkin potilasryhmien kuntoutumisessa. Järjestöjen integroituminen osaksi hoito- ja kuntoutusketjuja lisäisi palvelujärjestelmän tehokkuutta. Integraatiota julkisen, kolmannen sektorin ja yksityisen palvelun välillä tulee edelleen lisätä kuntoutujien hyväksi.

Kuntoutus on merkittävä hyvinvointi-investointi. Oikea-aikaisen kuntoutuksen avulla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten kykyä selviytyä elämässä, jatkaa ja pidentää työuria, vähentää syrjäytymistä ja nostaa työllisyysastetta sekä vahvistaa vanhusten toimintakykyä ja pidentää kotona asumisen aikaa.

SOSTEn Järjestöbarometrissä vuonna 2013 todetaan:

Kuntoutusverkosto (KUVE) on SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoima vaikuttajaverkosto, johon kuuluu 80 kuntoutuksen toimijaa, järjestöä ja viranomaistahoa. Tämän kannanoton allekirjoittajina ovat ADHD-liitto, Aivoliitto, Aivovammaliitto, Allergia- ja astmaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Kasvajat ry, Keliakialiitto, Kuntoutuksen edistämisyhdistys, Kuntoutussäätiö, Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Lihastautiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, Miina Sillanpään Säätiö, Muistiliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Psoriasisliitto, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Diabetesliitto, Suomen Fysioterapeutit ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ry, Suomen Luustoliitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen Parkinson-liitto, Suomen Psykologiliitto – Kuntoutuspsykologien ammatillinen työryhmä, Suomen Reumaliitto, Suomen Sydänliitto, Suomen Syöpäyhdistys, Syömishäiriöliitto – SYLI ry, TATU ry, Vammaisfoorumi, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Vanhustyön keskusliitto ja Vates-säätiö.

Sivu päivitetty 9.5.2017

comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)