/fi/alasivut/ajankohtaista/muistibarometri-2015/

Uusimmat uutiset

Kaikki uutiset

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Muistibarometri 2015

Muistisairaalla on riski jäädä tyhjän päälle

Muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä eivät saa riittävästi tukea kotona asumiseen, selviää THL:n ja Muistiliiton tuoreesta Muistibarometri-tutkimuksesta. Muistisairaus on yleisin syy ympärivuorokautiseen hoitoon, ja muistisairastuneiden määrä kasvaa väestön ikääntymisen myötä.

Kuntoutussuunnitelmien laatimisessa ei ole tapahtunut mainittavaa kehitystä kymmeneen vuoteen. Muistisairaan hoito ja tukeminen osataan heikoimmin terveysasemilla, missä kotona asuvan muistisairaan asiantunteva hoito ja seuranta tulisi kuitenkin järjestää. Muistisairas ihminen voi elää turvallista ja hyvää elämää kotona kauemmin ja pienemmin kustannuksin, vain jos hän ja hänen läheisensä saavat tarvitsemiaan  palveluja.

”Riittämättömät palvelut kotona lisäävät tehostetun palveluasumisen tarvetta. Perustarpeiden täyttäminen, kuten ateriapalvelut, eivät riitä”, Muistiliiton järjestöjohtaja Anna Tamminen sanoo.

Monet keskeiset palvelut toteutuvat heikosti eikä muistisairaan jaksamista tueta. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa on riittämättömästi, kotiin tarjottavia sijaishoitajia tarvitaan lisää, ja omaislomia pidetään liian vähän. Myönnettyjen kuljetuspalvelujen määrä on vähentynyt.

”Ilman kuljetuspalveluja harrastukset ja ystävät jäävät. Oman kodin tai laitoksen vangiksi jääminen rajoittaa elämää ja heikentää sen laatua”, muistuttavat Alzheimerin tautia sairastava Jouko Alho ja puolisonsa Marja-Leena.

Kotona asuvan muistisairaan palvelut riittämättömiä

Muistibarometri-tutkimuksen mukaan Suomen kuntien muistiystävällisyys on varsin epätasaista: osassa on vahvasti panostettu muistisairaiden ihmisten palveluihin ja hyvinvointiin, kun taas toisaalla palvelut laahaavat kansallisen muistiohjelman (STM 2012) tavoitteiden perässä ja ovat varsin sirpaleisia.

”Lain ja hallitusohjelman edellyttämä laitoshoidon vähentäminen edellyttää nimenomaan muistisairaiden kotona asumisen aiempaa tehokkaampaa tukemista,” muistuttaa THL:n tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri.

Monessa suhteessa suunta on kuitenkin oikea. Hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmallisuus on lisääntynyt, ja muistikoordinaattoreita on yhä useammassa kunnassa. Heti diagnoosin jälkeen saatavat palvelut, kuten neuvonta, ovat lisääntyneet kymmenen vuoden aikana.

Muistibarometri on Muistiliiton joka viides vuosi toteuttama tiedonkeruu. Vuonna 2015 se toteutettiin yhteistyössä THL:n kanssa. Muistibarometrin tarkoituksena on kuvata muistisairaiden hoitoa muuttuvassa palvelujärjestelmässä. Nyt kehitystä tarkasteltiin ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden ajalta vertaamalla tuloksia kahden edellisen barometrin tuloksiin. Muistibarometriin vastasi touko-kesäkuussa 136 kuntaa.

>> Muistibarometri 2015: Muistibarometri 2015 ja RAI-tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi (koko julkaisu, .pdf, 5,6 Mt)

Lisätietoa:

Harriet Finne-Soveri
tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos                 
puh. 029 524 7299, etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Anna Tamminen
järjestöjohtaja
puh. 09 6226 2011, 040 455 1330
anna.tamminen(at)muistiliitto.fi Järjestö- ja aluetyön kehittäminen ja johtaminen, jäsenpalvelujen kehittäminen.

Sivu päivitetty 11.1.2016

comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)