/fi/alasivut/ajankohtaista/itsemaaraamisoikeuslakia-kiirehdittava/

Uusimmat uutiset

Kaikki uutiset

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Itsemääräämisoikeuslakia kiirehdittävä

Muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeus toteutuu usein puutteellisesti. Lukitut ovet, takavarikoidut puhelimet, liiallinen rauhoittava lääkitys (ns. kemiallinen sitominen) sekä ylös korotetut vuoteen laidat ovat tavallisia rajoittamisen keinoja. Osa näistä on vakiintunut osaksi yleistä sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöä. Erään omaishoitajan sanoin ”sitomista ja lääkkeillä huumaamista on käytetty kuin villissä lännessä. Hoitajien ja muiden asukkaiden takiahan näin toimitaan, eikä ajatella vaikeassa tilanteessa oireilevan sairastuneen tarpeita.”

Rajoittaminen voi sotia jopa perustuslaillisia ihmisoikeuksia vastaan. ”Se on räikein epäkohta hoitokulttuurissamme. Jokaisella pitäisi olla oikeus olla ihminen, loppuun asti.”

* omaishoitajan lainaukset: Muisti 4/2013

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslain valmistelu aloitettiin viime hallituskaudella. Tarkoituksena oli varmistaa, että itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä käytettäisiin muun muassa muistisairaiden ihmisten hoidossa ainoastaan tarkasti harkiten ja suunnitellusti, eikä koskaan pelkästään tavan tai tottumuksen vuoksi.

Lakia kiirehdittiin, jotta Suomi saisi ratifioitua YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen. Lainvalmistelu jäi kuitenkin perustuslakivaliokunnan pöydälle.

Kuluvalla hallituskaudella on sosiaali- ja terveysministeriössä lähdetty liikkeelle sopimuksen kannalta kiireisimmistä asioista, eli kehitysvammaisten henkilöiden tilanteen korjaamisesta. On hyvä, että kehitysvammaisten ihmisten tilanteeseen on rivakasti puututtu, mutta muistisairautta sairastavia ei saa unohtaa. Kun kehitysvammaisia koskeva erityislaki saadaan uudistettua vammaissopimuksen hengen mukaiseksi, on sosiaali- ja terveysministeriössä  jatkettava nopealla aikataululla viime kaudella aloitettua sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistustyötä.

Kokonaislainsäädäntöuudistuksella on kiire, eikä se saa hautautua muiden lainvalmistelujen alle.

Hoidon kulttuuri

Laki antaa puitteet ja rajat hoidolle ja hoivalle. Toisaalta mikään laki ei muuta mitään, jos hoitokulttuurissa ei tapahdu muutoksia.

Tällä hetkellä muistisairautta sairastavien hoidon taso on Suomessa vaihtelevaa. On hoitoyhteisöjä, joissa henkilökunnalla ei ole riittäviä valmiuksia muistisairautta sairastavan kohtaamiseen – ja silloin rauhoittavaan lääkitykseen ja muihin rajoittaviin toimenpiteisiin turvaudutaan helpommin. Tuleva laki tulee vaatimaan sisäänajoa: hoitohenkilöstön kouluttamista itsemääräämisoikeuden tukemiseen.

Mutta on onneksi myös hoitokoteja, joissa on koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta, joka osaa kohdata muistisairautta sairastavan niin, ettei rajoittavia toimenpiteitä tarvita. Näitä hyviä itsemääräämisoikeutta tukevia käytäntöjä täytyy aktiivisesti levittää.

Lisätiedot:

Merja Mäkisalo-Ropponen
Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja
puh. 09 432 3124
merja.makisalo-ropponen(at)eduskunta.fi

Eila Okkonen
toiminnanjohtaja
puh. 09 6226 2010, 040 455 1329
eila.okkonen(at)muistiliitto.fi Muistiliiton kehittäminen, toiminta ja hallinto sekä yhteiskuntasuhteet. Muisti-lehden päätoimittaja.

Sivu päivitetty 11.2.2016

comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)