/fi/alasivut/ajankohtaista/asiakkaiden-oikeusturvan-ja-yhdenvertaisuuden-toteutuminen-edunvalvontapalveluissa/

Uusimmat uutiset

Kaikki uutiset

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

KIRJALLINEN KYSYMYS

Eduskunnan puhemiehelle

Asiakkaiden oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edunvalvontapalveluissa

Edunvalvonta voi tulla tarpeelliseksi, kun esimerkiksi vaikea sairaus, korkea ikä tai henkisen toiminnan häiriintyminen heikentävät henkilön kykyä valvoa etujaan tai huolehtia itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule muulla tavoin asianmukaisesti hoidetuksi. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvojana voi toimia sukulainen, ystävä tai muu läheinen. Ellei se ole mahdollista, edunvalvojaksi määrätään yleinen edunvalvoja, joiden palveluita ovat vuoden 2009 alusta lukien järjestäneet valtion oikeusaputoimistot. Osa toimistoista on ostanut palvelun joko kokonaan tai osittain muilta palveluntuottajilta kuten kunnilta, yrityksiltä ja yhdistyksiltä.

Suomessa on arviolta noin 60.000 henkilöä, joille yleinen edunvalvoja on tarpeen. Edunvalvojan tulisi olla päämiehensä/asiakkaansa luottohenkilö, puolustaa päämiehensä etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty hänen hoidettavikseen. Näin ei kuitenkaan aina ole. Julkisuudessa on noussut esille ongelmia, jotka ovat aiheutuneet yksityisten edunvalvontapalveluita tarjoavien yritysten toiminnasta. Edunvalvontapalvelujen tuottajalla saattaa olla satoja päämiehiä, joiden asioihin se ei ehdi perehtyä tai hoitaa asianmukaisesti. Edunvalvoja on saattanut laiminlyödä hänelle kuuluvia tehtäviä; jättänyt asiakkaiden vuokria ja laskuja maksamatta, jättänyt hakematta päämiehelle kuuluvia sosiaalietuuksia eikä ole antanut tietoja tehdyistä toimenpiteistä tms. päämiehelleen. Näistä kaikista on aiheutunut tarpeettomia kuluja, harmia ja menetyksiä asiakkaalle sekä turhaa inhimillistä kärsimystä.

Edunvalvonnan alaisuuteen tulevien määrä kasvaa todennäköisesti entisestään vanhusväestön määrän kasvaessa ja muistisairauksien lisääntyessä. Tulevaisuudessa onkin välttämätöntä saada korjattua edunvalvontajärjestelmässä ilmaantuneet ongelmat. Tavoitteena on saada toimiva edunvalvontajärjestelmä, joka pystyy tukemaan ihmisten omaa itsemääräämisoikeutta. Edunvalvojan päämiehelle on järjestettävä riittävä mahdollisuus pitää yhteyttä hänen asioitaan hoitavaan edunvalvojaan. Edunvalvojalle on oltava sellainen taito, kokemus ja koulutus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää. Näin voidaan taata, että edunvalvonnan asiakkaiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus toteutuvat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, että edunvalvontapalveluiden asiakkaiden/päämiesten oikeusturva ja yhdenvertaisuus toteutuvat, ja että edunvalvojat hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti, päämiehensä etuja puolustaen ja edustaen tätä asioissa, jotka on määrätty hänen hoidettavikseen.

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2014
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd

Sivu päivitetty 5.2.2014

comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)